Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

 

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien asiakkaiden kanssa erityisasiantuntemusta omaavasta psykoterapiatyöskentelystä käytetään Sateenkaarisohvan vastaanotolla termiä SSM-terapia (seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden monimuotoisuuden terapia). Suomenkielisen termin on tuonut käyttöön psykologi Aleksi Jalava 2014 kognitiivisen psykoterapian ylemmän erityistason psykoterapeuttikoulutuksen lopputyössä "Seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden monimuotoisuuden terapian (SSM-terapia) työte kognitiivisessa psykoterapiassa". Kyseisessä lopputyössä tuotiin esiin suomenkielinen termi SSM-terapia, joka on yhdenmukainen alan kansainvälisen termin Gender and Sexual Diversities Therapy (GSD Therapy) kanssa. Aikaisemmin kirjallisuudessa käytettiin vastaavasta työskentelystä nimiä Gay Affirmative Therapy sekä Queer Affirmative Therapy.

                     kuva: Benjo Arches

Olennaisin SSM-terapiaa määrittävä tekijä onkin terapeuttinen asennoituminen, jossa potilaan seksuaali- ja / tai sukupuoli-identiteetti ja / tai orientaatio nähdään siis elinvoimaisena ja rakentavana psyykkistä hyvinvointia luovana olotilana. SSM-terapian ajatuksena on, että tukeminen ja arvostaminen on olennaista psyykkiselle terveydelle ja on tie eheytymiseen sosiaalisesta stigmatisaatiosta johtuvasta psyykkisestä oireilusta.

 

SSM-terapiatyöskentelyyn kuuluu olennaisesti alakulttuurisensitiivisyys, jolla tarkoitetaan herkkyyttä ja kykyä tarkastella ja ottaa huomioon eri SSM-kulttuurien erityispiirteitä ja niissä olemisen tapoja. Alakulttuurisensitiiviseen SSM-terapian työotteeseen sisältyy olennaisesti terapeutin oman kulttuurin arvojen ja normien tunnistaminen ja reflektoiminen, esimerkiksi terapeutin suhtautuminen omaan seksuaalisuuteensa ja sukupuolisuuteensa. Olennaista on ymmärtää ja tiedostaa, että me kaikki (niin potilaat kuin terapeutitkin) olemme kiistatta kasvaneet homofobisessa maailmassa, homofobisessa kulttuuriympäristössä ja se on vaikuttanut meihin tavalla tai toisella. Voimme joko tiedostaa tämän, tai olla tiedostamatta, mutta ilmiö on läsnä. Homofobialla ei tässä tarkoiteta pelkästään avointa vihamielisyyttä SSM-henkilöitä kohtaan, vaan myös heteronormatiivisuuden ilmentymistä ja ilmentämistä.

 

SSM-terapian lähtökohdasta käsin voidaan työskennellä paitsi homo- ja biseksuaalin, yhtä hyvin heteroseksuaalinkin potilaan kanssa. Joidenkin heteroseksuaalien potilaiden kanssa on tarpeen esimerkiksi tutkailla terapiassa sukupuolen ilmentämisen teemoja,ristiinpukeutuminen (ent. transvestismi), ilmiöitä kuten gender bending, gender blending (eli sukupuolen ilmaisemisen perinteisiä rajoja rikkovat tavat)jne. SSM-terapiatyöskentelystä hyötyviä heteroseksuaalisia potilaita saattavat olla myös swinger-henkilöt (ns. parinvaihtajat) tai polyamoristit. Yksi vähän ymmärretty potilasryhmä ovat aseksuaalit henkilöt, joiden oman orientaation olemassaoloa ollaan vasta nyt alkamassa ymmärtää. Maailmalla aseksuaalit potilaat useasti hakeutuvatkin juuri SSM-terapeuttien vastaanotoille.